6,1 sunnuntai-ilta

Huomenna katsomaan uutta asuntoa tekemään vuokrasopimuksen. Tänään kävin ihmis-siedätyshoidossa Vallilan kirpputorilla. Mikäs sen mukavampi paikkaa ottaa lähikontaktia lajinsa edustajiin, Ei hermostuttanut, enemmänkin huvitti. Kämppis hoiti kuorsausongelmansa kurlaamalla kurkkuaan kalanmaksaöljyllä, vinkiksi vaan. Käy mikä vaan ruokaöljy, mutta ei mobilsuperralliformula.
Saattaa olla että lähden kun on saatu toimeentuloasiat hoidettua ja lääkärin loppulausunto. Mulla on nyt sellainen vaihe, että on vaikea lähteä täältä ulos päivälomille. Paluu on yhtä vaikea. On niin paljon kavereita täällä ja aivan uskomaton solidaarisuus. Niin eri ikäisiä ihmisiä ja niin erilaisista elämäntilanteista. Nelikymppiset ukot pelaa pantomiimia teinityttöjen kanssa. Vanhat arvokkaat rouvat muistelevat menneitä ja yksi heiluu esittelemässä maitosientään. Ikävä tulee näitä ihmisiä. Mistä mä tuolla ulkona löydän tällaisen yhteisön. Pitää varmaan tulla kesällä uudestaan kun kalliot on sulaneet ja puut kukassa.
Omaan asuntoon muuttaminen on vapauttava ajatus,  mutta toisaalta pelottavaa. Miten saan itseni ylös ihmisten ajoissa, ja mitäs sitten. No jonain päivänä on Laaksossa avohoitokäynti. Lääkkeet otettava säännöllisesti, jotain liikuntaa.
Tiedän että kun tuosta portista ulos kävelee, niin aika herkkänä sitä on. Siviilissä sitä vetää ne omat rooliviittansa ja naamarinsa eikä välttämättä halua muistella sairasjaksoa.
Pahin visio on se, että telkeydyn kolmeksi viikoksi uuteen kotiin harjoittelemaan tatuointia itseeni.
Mulla on siellä iso keittiö käytössä.
Terveisin herra 47 http://www.youtube.com/watch?v=T6wv35-oPDg